Mae Phimin ravintolat: Tequila Sunrise

Mae Phimin keskustassa komeilee paraatipaikalla, rannan puolella farangien suosiossa oleva Tequila Sunrise. Tykkäämme syödä thai-ruokaa, mutta silloin tällöin tie käy Tequilaan kivan miljöön ja reilun länkkäriruuan perään. Myös sujuva englanninkielinen pavelu on plusaa.

Tequilalla on sukkulataksi, joka hakee ja vie nälkäiset lähialueelta. Korkeasesongin aikaan se ei tosin aina onnistu. Numerosta 0817740340 voi tilata auton hakemaan.

Tequila Garden löytyy varmasti. Nimi viittaa hämäävästi Tex Mex ruokaan, mutta se ei silti oli paikan tyylilaji. Monenlaista länsiruokaa ja myös thai-ruokaa, joka ei ole tulisimmasta päästä.

Tequila on iso ravintola meren äärellä. Siinä on ruokailualueita, baari ja  varten oma alueensa sohvilla. Näin kevätpuolella väkeä ei ole ruuhkaksi asti.

Tequilassa on joka päivä päivän annos ja keskiviikkoisin on kuuluisa double schnitzel - päivä. Double schnitzel on lautasen kokoinen leivitetty porsaanleike valinnaisilla perunoilla ja kastikkeilla. Ei kiitos minulle! Mutta suosio on suuri farangien keskuudessa, hinta on 159thb.

Perussettiä ja erityisesti miesten makuun. Naisille löytyy vaihtoehtoja, jos ei tupla-snitseli putoa.

Suosituimmat thai-ruuat löytyvät Tequilan listalta. Jokaiselle tosiaan löytyy jotain, ja miljöö on kiva. Siinä Tequilan suosion salaisuudet - tietenkin parhaan sijainnin lisäksi.



To the beach! Rannalle siitä!

Ravintolasta aukeaa näköala merelle ja mielestäni paras aika mennä syömään on juuri ennen auringon laskua, siinä voi sitten nauttia alkujuoman tilaillessa ja ruokaa odotellessa sekä ihailla auringonlaskua.

Päivällä Tequilan edessä on mitä parhaat rantatuolipaikat ja tarjoilu ravitolasta pelaa. Erittäin suositeltavaa!


















Tarjolla on pihvejä Mae Phim'n parhaasta päästä ja vaikka rannan ravintolat ovat erikoistuneet mereneläviin, maistuu ainakin itselleni joskus pohjoismaalaisittain voissa paistettu ja valkopippurilla ryyditetty kalafile tillikastikkeella ja perunoilla.

Olut ym.juomavalikoima on perus-thairavintolaa runsaampi. Oluita on monia tuontimerkkejä - jos Singha tai Chang kyllästyttää.




Maaliskuussa kuuden jälkeen ei ravintolassa ole tungosta - annos tulee nopeasti ja bonuksena komea auringonlasku.

Tequilalla ei ole veppisivua, mutta FB-sivu löytyy: https://www.facebook.com/pages/Tequila-Sunrise-Mae-Phim/298042310335655?sk=timeline . Sieltä saa tietoa myös iltaohjelmasta - esim. live-musiikki-illoista.

Liikuminen Mae Phim'ssa - sivuvaunumopolla, polkupyörällä, autolla ja julkisilla kulkuneuvoilla

Mae Phimi'ssa on ihanaa kulkea rantaa edes takaisin, mutta usein ei jaksa taivaltaa omin jaloin. Päiväsaikaan on kuuma, vaikka tuuli mereltä puhaltaakin kivasti. Sitäpaitsi pitää päästä kauppaan, kylälle. ulos syömään, sinne ja tänne. Liikenne on vasemmanpuoleinen, se kannattaa pitää mielessä liikkuu miten hyvänsä, vaikka jalan - ja erityisesti jos liikku jalan.

Aina löytyy tarkoitukseen sopiva menopeli helposti, jos moottoriajoneuvoa halajaa, kannattaa korkeasesongin aikana sellainen varata jo ennen matkaa. Talossamme on kaksi polkupyörää - yksi naisten ja yksi miesten mallia. Niillä pärjää ihan kivasti kylän kauppareissun ja ennen kuin päivä yltyy kuumaksi, voi pyörällä hyvin heittää kuntolenkin ja katsella maalaismaisemaa sisämaassa: kaunista ja rauhallista. 

Phawenee Spa on niin lähellä, että sinne käveleekin helposti, mutta polkupyörällä vielä helpommin.

Kätevin kulkuneuvo perheen kanssa ja muutaman viikon matkalla on sivuvaunullinen mopo.  Sillä ajelee kauppa- ja ravintolamatkat ja hurauttaa myös Mae Phim Beach'ia etäämmille rannoille kuten CocaCola Beachille. Moottoriajoneuvon kuljettajalla tulisi Thaimaassa olla kansainvälinen ajokortti ja moottoriajoneuvon luonnollisesti vakuutettu. Jos kansainvälistä ajokorttia ei ole ja poliisi sitä kyselee, selviää tilanteesta pienillä sakoilla.  Kypärä on syytä pitää päässä, vaikka vauhti ei ole kova. Mopon kuljettajalla se on pakollinen, mutta kyydittävillä ei. 

Kylätietä on kiva ajella sivuvaunumopon kyydissä, erityisesti, kun on erinomainen kuski.

Kiva ja halpa paikallinen kulkuneuvo on song taew, lavataksi. Kyyti on edullista, kuten kuvasta näkyy. Hinnat olivat viime kesänä samat - kuva on vanhempi.

Lavataksilla pääsee Ban Phe'n, Rayongiin ja toiseen suuntaan ajaessa Ban Kram'n kylään, jossa on mm. "Big Tree Market". Kyyti Rayongiin saattaa vaatia kärsivällisyyttä, sillä ainakaan suuren puun päätepysäkiltä autot eivät lähde aikataulun mukaisesti, mutta kuitenkin noin pari kertaa tunnissa. Ruuhka-aikaan saattaa auto olla tupaten täynnä, onneksi tuuletus on hyvä paitsi sateella, kun sivujen muovit on laskettu alas suojaamaan matkustajia. Jos song taew on kovin täynnä, matkustajia seisoo myös takatasanteella, se on yleensä nuorten miesten osa.

Thaimaankodista jaksaa juuri ajella mopolla Ban Phe'hen, jonne on matkaa reilut parikymmentä kilometria. Siellä saattaa olla vilkastakin, mutta heti rantakadulta sisämaahan päin on hiljaisia katuja, joilla on värikkäitä kauniita taloja ja pieniä kauppoja.

Pidempää matkaa taittaessa voi kulkea bussilla tai vuokrata auton kuljettajalla tai ilman Quality Voyagelta. Ei ole kauhean kallista käytää kuljettajaa, päivämatka henkilöautossa Pattayalle maksaa 2200 thb eli viitisenkymmentä euroa.

Ja sitten on tietysti bussit, joita kulkee tiheästi ja joista monet ovat tosi hienoja. Kaikkein komeimpia kaksikerroslaitoksia sanotaan VIP-busseiksi ja niissä on todella mukavaa matkustaa pitkiä matkoja. Rayongista pääsee VIP-bussilla vaikkapa Chiang Maihin. Kyyti kestää yön yli ja maksaa 1000thb. Ja thaimaalaisessa bussissa on aina bussiemäntä, joka jakaa matkan alkajaisiksi keksipaketin ja pullon vettä.

Mae Phim Beach – meriruokaa rantatuolissa

Taloltamme on vain parisensataa metriä merenrantaan. Pieni kävely rantaa kylälle päin ja saavutaan beachn rantaelämän keskukseen. Rantaluolit, jotka reunustavat beach’ia kuuluvat aina jollekin ravintolalle. Jos ostaa jotain, saa niissä istua ilmaiseksi.

Esteetön merinäköala rantatuolista

Ravintolat ovat kojuja, joissa ruoka tehdään ulkosalla. Tarjolla on rayongilaista aitoa thai-meriruokaa parhaimmillaan: grillattua, keitettyä ja wokattua. Ruoka on ollut aina huipputuoretta. Aamulenkillä näen, kuinka ravintolat valmistautuvat päivään: vihannesauto tuo päiväntuoreet vihannekset, jääauto tuo jäätä kylmäsäilytykseen, kalat haetaan torilta tai joskus näkee kalastajan tuovan jotain. Ruoka valmistetaan aina asiakkaan tilauksesta, mikään ei seiso valmiina.

Pikapaistetut vihannekset

Tom Yam Talay

Viikonloppuisin näkee myös väkeä Bangkokista, heidät erottaa kyllä joukosta. Rannan ravintoloihin tullaan syömään kaukaakin, thaimaalaisittain ei rantaravintolassa syöminen ole halpaa lystiä, vaikka meidän kukkaroa hinnat eivät rasita liikoja. Kokonainen uppopaistettu tai höyrytetty kala maksaa n. 400thb, erilaiset rapuannokset 150-250 thb, tom yam keitto (josta riittää usealle) n. 250 thb. Nuudeliruoat ja paikalliset salaatit (som tum thai) ovat edullisia. Rantaravintoloissa ruoka on aitoa taikkua ja voi olla hyvinkin tulista – kannattaa mainita ettei halua liian tulista (little bit spicy) – se aina yleensä ymmärretään.

Iloiset kokit Mae Phim Beach'n rantaravintolassa

Siistiä

Nam Prik - tulinen kastike moneen käyttöön

Rantaruokailun hurmaan kuuluu se, että samalla tullaan myös pitämään hauskaa meressä, lukemaan aurinkovarjon alla ja katselemaan iloista menoa. Rantatuolissa chillaten voi viettää koko päivän, ja jos olo käy liian kuumaksi, voi talsia tien toiselle puolelle Phawenee Spa’han hierontaan. Rantatien toisella puolella on makean veden suihkuja ja vessoja, joista joutuu maksamaan muutaman bathin. Uimarenkaan voi vuokrata 40thb:n päivähintaan.

Kaiken ikäiset voivat nauttia merestä uimarenkaan kanssa!

Phawenee Spa on ihana hierontapaikka Mae Phim'n rantatiellä

Yksi ylellisyys, johon kaikilla turisteilla on varaa Thaimaassa ja Mae Phimissa on hieronnassa käyminen. Pienen kävelymatkan päässä on suosikkihierontapaikkani: Phawenee Spa, Massage for Health. Paikka löytyy helposti: Seabreezen portista ulos ja rantatielle Buffalo Bill -ravintolan kulmaan, käännös vasempaan kohti Mae Phim'n kylää ehkä noin kilometrin verran. Ja siinä se on heti Sunshine-barin jälkeen: Phawenee Spa, Massage for health. Phaweneelle voi poiketa vaikka suoraan rannasta auringonoton päälle.

Liikehuoneisto on Spassa työskentelevien naisten itse bambusta rakentama. Siinä on mielestäni omalaatuista kauneutta. Ympärillä on vehreä puutarha, jonka antimia tarjoillaan hieronnan jälkeen virkistykseksi asiakkaille.

Massage for health palvelulupaus pitää. Saatavana on thai-hieronnan lisäksi erilaisia aromaterapioita ja yrttihoitoja. Hierojat ovat tyyliltään erilaisia ja kun käy useammin, löytää mieleisensä.

Sympaattiset hieroja-leidit tauolla rakennuksen edustalla. Pidän erityisesti Phawenee Span ilmapiiristä, se on rauhallinen mutta iloinen ja tavoitteena on aina tehdä asiakkaalle paras mahdollinen hieronta. Kaikki hierontakerrat ovat hiukan erilaisia, mutta täällä tehdään aina ammattitaitoista työtä.

Rentoutunut asiakas istuu hetkeksi hieronnan päätteeksi ja saa nautittavakseen kupin punaista, makeaa kukasta tehtyä juomaa sekä ihka-aitoa pakuriteetä, jonka raaka-aineen Phawenee tuo Lapista.

Rauhallisen tunnelman ympäröivät liikenteen äänet, sillä spa on aivan tien vieressä.

 Hintaesimerkkekkeinä voi Phawenee Spa'sta mainita: thai-hieronta 250 thb/tunti ja 350 thb/puolitoista tuntia. Pari tuntia kestävät aromaterapiat maksavat noin 800-900 thb riippuen öljyistä ja käytettävistä aineksista.

Meriruokaa grilliin Mae Phim'ssa

Taloltamme kolmen kilometrin päässä, Mae Phim'n pienessä keskustassa on kalatori, joka tarjoaa antimiaan paikallisille ja turisteille, jotka saapuvat etupäässä Bangkokista viettämään vapaapäiviään ihanalle puuterirannalle. Thaimaalaiset ovat näppäriä grillaamaan melkein missä vain pienillä savipottigrilleillään, joiden hiillosta säädellään huiskuttamalla lehväviuhkaa. Viikonloppuisin ne käryävät rannan ja tien välisellä kaistaleella. Niinpä siis mekin olemme innostuneet grillaamaan ja tekemään ostoksia kalatorillamme, jonne suuntaan heti aamusta, kun meren hedelmät on juuri nostettu pöytään.

Tästä vasemmalle alkaa tori. Kuvassa kaikki rannan liiketoimien elementit: kalastajavene, mopo, rantatuoli- ja varjo ja vauhtivekotin, jota vedetään vesiskootterin perässä

Tori on meren ja tien välissä ja siitä puhaltaa tuuli mukavasti läpi, niin että ostosalue on yllättävän raikas. Monessa kojussa on myös meren puolella pöydät  ja asiakas voi halutessaan istua nauttimaan meren herkut suoraan paikan päällä. Tarjolla on mitä valikoima uppopaistettua tai höyrytettyä kokonaista kalaa, erilaisia rapuja ja simpukoita tulisilla mausteilla - chilillä ja viherpippurilla - ja tietysti tom yam gung (mausteinen rapukeitto) ja tom yam talay (sama keitto jossa rapuja, mustekalaa ja kalaa).

Torilta saa myös kätevästi "puolivalmisteita": kuorittuja ostereita ja erilaisia simpukoita, kuivattuja rapuja, maustekastilleita ja tulisia marinadeja, jotka on juuri tehty myyntipöytään. Yleensä ostan ainakin yhden marinadin torilta.

Myyjät ovat mukavia ja avuliaita, täällä on aito maalaistunnelma ja neuvotonta farangia autetaan ostosten tekemisessä. Tältä torilta ostettu ruoka on aina ollut ensiluokkaista. Olen jopa onnistunut saamaan kokonaisen kalan pilkottuna haluamallani tavalla, lähes fileiksi, niin että viimeistely kotona on ollut enää pieni vaiva.

Mustekala on kätevää grillattavaa, mutta simpukat ovat toistaiseksi osaltani jääneet tiskiin, vaikka niissä on kauniin näköinen valikoima. Kala on aina jääpedillä ja kun kuljetan sitä kylmälaukussa, saan sen halutussani pakattuna jäihin.

Ostokset ova meikäläisittäin edullisia. Seepia maksaa 200thb, eli noin 5€ / kg. Ja se on täyttä tavaraa.

Tässä peratut herkut valmiina marinaadiin ja sitten grilliin.

Gung eli ravut, tällä kertaa torilla ei ollut isoja king tiger prawn -rapuja, jotka ovat ihania grillissä.

Nämä kaverit näyttävät sinisimpukoilta, Ehkäpä vielä rohkeasti
kokeilen, mutta varminta on olla tarjoamatta
ensimmäistä kokeilua vieraille.

Simpukat ovat halpoja ja ravintoloissa niitä voi maistella mitä erilaisimmilla kastikkeilla, yleensä maut ovat vahvoja. Joskus olen valinnut simpukka-annokseni vain tökkäämällä listaan,
aina valinta ei ole ollut onnistunut.

Jopa jälkiruuan voi ostaa torilta mukaansa. Lehvään on kääritty kookosmössöä, joka grillataan kypsäksi. Näitä myydään rantatien nuudelikärryissä ja usein ravintoloiden edessä myös ohikulkijoille.

Meren herkut Mae Phim'n kalaravintoloissa

Meriruoka Mae Phim'ssa, kuten koko Rayongissa on Thaimaan kuulua. Varsinaisesti Mae Phim'ssa on yksi pääkatu - rantakatu - joka seuraa hiekkarantaa ja jonka molemmin puolin ravintolat ja majapaikat ovat keskittyneet. Aivan sykkeeseen - eli kohtaan jossa on suurin ravintolarypäs - on taloltamme 2,5 km.

Tässä kylänraitti iltahämärissä.

Varsinaiset sea food-ravintolat ovat rannan puolella tietä, niin että kun suuntaa ikkunapöytään, saa kunnella meren kohinaa ja tuntea vilvoittavan tuulen. Joskus - varsinkin low season aikaan tuuli saattaa olla kova, eikä ikkunapöytä silloin houkuta.










Näissä ravintoloissa on tuoreustakuu, sillä annos napataan suoraan altaasta, jossa se vielä polskii elossa, kun asiakas astuu sisään. Kalat ja ravut uivat altaissa ja akvaarioissa ravintoloiden edessä ja valikoima on valtava.

Vaikka olemme herkutelleet näissä thai-meriruokaravintoloissa jo vuosia, on monta sellaista merenelävää, jota en ole vielä maistanut. No - ehkä joitain osittain siksi, että ne näyttävät siltä, että syötävään osaan saattaa   olla vaikeaa päästä käsiksi.

Illallinen ystävien seurassa Nong Nuch Ravintolassa

Nong Nuch on yksi Mae Phin'n rantakadun suuria ravintoloita: edessä on monia kala- ja rapuakvaarioita ja betonisia tai raskaita puisia pöytäryhmiä on isossa, merelle avautuvassa tilassa paljon. Vaikea arvioida, kuinka paljon väkeä paikka vetää, mutta tungosta siellä on vain vapaapäivien ja suurten juhlien, kuten Songkran tai äitienpäivän (kuningatar Sirikitin syntymäpäivä ja suuri juhlapäivä Thaimaassa) aikaan.

Ruuat tilataan samaan aikaan ja ne tulevat eriaikaan vapaamuotoisessa järjestyksessä. Tuurista riippuu, miten toimivassa järjestyksessä tai yhdistelminä ruokalajeja saa herkutella. Ja tietysti usein haasteena on myös kielimuuri. Nykyään ruokalistat ovat kuvitettuja ja ruokien nimetkin useimmiten kuvaavia. Tietenkin meillä on suosikkiherkkuja, mutta kokeilemme vuosien jälkeenkin uusia juttuja.

Tämä herkku on takuuvarma: höyrytettyjä katkarapuja kirpeäntulisessa kastikkeessa, jossa on punaista ja vihreää chiliä, kalakastiketta, sitruunaa, korianteria, valkosipulia...

Kattaus on huippuyksinkertainen: muovisia haileanvärisiä kippuja ja lautasia, ottimina lusikat ja haarukat -veitsiä ei käytetä. Konstailematonta hommaa, painopiste on ruuassa.

Pikapaistettua mustekalaa, valkosipulia  ja vihreää vihannesta - näyttää vähän paksoilta, mutta ei ole sitä. Ehkä lehtikaali tai broccoli on  lähinnä. Ruokalaji ei ole tulinen.

Rapu-, katkarapu- ja kalakakut on perus-thaimaalainen seafood, jota tilaamme usein , jos syöjiä on monta ja jos mukana on ruokailijoita, jotka arkailevat vahvoja makuja. Kakut tarjotaan ananas-kastikkeen kanssa, mutta niitä voi maustaa myös  tulisilla liemillä, joita yleensä aina on aterian jossain lajikkeessa.

Kalaravintolan pöydässä itseoikeutettu herkko on kokonainen kala. Tällä aterialla se oli white snapper garlic & pepper eli uppopaistettu ja uppopaitetulla valkosipuliseoksella silattu herkku. Muut annokset ovat pikapaistetut kampasimpukat erilaisten pippureiden kanssa - tosi tulista - ja paistettu riisi erialisilla merenelävillä.

Nong Nuch -ravintolan keittössä

Ravintolan keittiö on avoin ja keskellä ravintolaa, niin että sinne on esteetön näkymä. Ruoka valmistetaan kaasulla ja yleensä pikapaistetaan, höyrytetään tai uppokeitetään wokki-pannuissa. Ja sitten on tietysti sopat. 

Aito ylpeys paistaa tässä kasvoilta, hän tietää kantavansa pöytään herkullisen annoksen. 

 Ravintolassa tekee työtä usein koko perhe - vaikka yhteistä kieltä ei juuri ole, tunnistaa henkilökunnan sukunäköisyyden. Nuorimmatkin ovat tomeria työn touhussa. Aidossa rayongilaisessa kalaravintolassa näkee myös aitoa paikalliselämää. Koska Mae Phim'n kalaravintoloihin tullaan Bangkokista saakka, ei niitä ole sopeutettu ja somistettu länsituristin makuun. Mutta toki farangi on tervetullut asiakas ja häntä palvellaan parhaalla osaamisella.

Usein ennakkoluulottomuus palkitaan. Tässä kiehuu valtava hevosenkenkärapu, jonka söi joku muu kuin meidän ruokaseurueemme. Mutta ehkä sellainen joskus on minunkin lautasellani.

Mae Phim Beach - Mae Phim'n ranta

Talomme sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä taivaallisesta, puuterihiekkaisesta rannasta. Mae Phim rantoineen on suosittu rantakohde thaimaalaisten keskuudessa: se on verrattain lyhyen matkan päässä Bangkokista ja rantaa riittää kaikille halukkaille - niin paikallisille, kuin farangeillekin.

Veden korkeus vaihtelee kellonajasta ja kuun vaiheesta riippuen. Tämä kuva on otettu iltapäivällä, kun vesi on matalalla. Veden vapaaksi jättämällä hiekalla on kiva juosta - se ei upota.

Rannan tuntumaan on viime vuosien aikana rakennettu meidän farangien loma-asuntoja ja niinpä unelmarannasta nauttii lisääntyvä määrä ulkomaalaisia. Rantakävely, uinti ja auringonpalvonta on verraton huvi, johon ei koskaan väsy. Verrattuna suuriin turistirantoihin, tunnelma on toisenlainen.

Rantatiellä ajelee huvitusauto, josta voi ostaa itselleen tarvittavat vesilelut, ja virvokkeet. Joskun voi olla myytävänä myös shortseja ym. rantavaatteita. Taustalla Buffalo Bill ravintola, jonka tunnuslause on "Wild West in Far East",.

 Rannalla ei ole kaupustelijoita, rantaviivaa seuraavalla tiellä voi viikonloppuisin ostaa ajoneuvoista ruokaa, jäätelöä, matkamuistoja ja rantaleluja. Hauskoja paikallisia matkamuistoja ovat simpukkaverhot ja -mobilet. Simpukkakaupustelijan mopo vauhdissa on helisevä menopeli.

Thaimaalaiset ovat mestareita picnic'ien järjestämisestä. Lomapäivän viettäjät tuovat eväät tullessaan, ostavat ruokaa nuudeli-, grilli-, ym. ruokakärryistä tai istuvat "rantaravintoloissa", mikä tarkoittaa käytännössä avokeittiötä rannan ja tien välisellä kaistaleella. Ruoka on kuitenkin takuulla makoisaa ja raikasta - kunnon rayongilaista seafood'ia.

Tällaiseen puolivarjoon on kiva asettua viettämään päivää ja ottamaan aurinkoa. 

Tarjoilu pelaa ja jos haluaa mereen aalloille keinumaan voi sopuhinnasta vuokrata auton sisäkumin uimarenkaaksi. Kaupankäynti on näköjään ollut hiljaista.

Auringon varjot ja rantakuppilat reunustavat hiekkarantaa, kun SeaBreezen alueelta lähestytään kylää.

Rantakävelyllä hauskinta on seurata lasten leikkejä. Isommat ja pienemmät leikkijät haluavat mielellään kuvaan farangin kanssa.

Me alueen farang-asukkaat olemme thaimaalaisten lailla ylpeitä rannastamme. Siellä on sanoinkuvaamattoman kaunis ja tilaa on kaikille, tunnelma on aito ja leppoisa, sellaista kohtaa enää harvoilla aurinkorannoilla.