perjantai 21. syyskuuta 2012

Mae Phim Beach - Mae Phim'n ranta

Talomme sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä taivaallisesta, puuterihiekkaisesta rannasta. Mae Phim rantoineen on suosittu rantakohde thaimaalaisten keskuudessa: se on verrattain lyhyen matkan päässä Bangkokista ja rantaa riittää kaikille halukkaille - niin paikallisille, kuin farangeillekin.

Veden korkeus vaihtelee kellonajasta ja kuun vaiheesta riippuen. Tämä kuva on otettu iltapäivällä, kun vesi on matalalla. Veden vapaaksi jättämällä hiekalla on kiva juosta - se ei upota.
Rannan tuntumaan on viime vuosien aikana rakennettu meidän farangien loma-asuntoja ja niinpä unelmarannasta nauttii lisääntyvä määrä ulkomaalaisia. Rantakävely, uinti ja auringonpalvonta on verraton huvi, johon ei koskaan väsy. Verrattuna suuriin turistirantoihin, tunnelma on toisenlainen.
Rantatiellä ajelee huvitusauto, josta voi ostaa itselleen tarvittavat vesilelut, ja virvokkeet. Joskun voi olla myytävänä myös shortseja ym. rantavaatteita. Taustalla Buffalo Bill ravintola, jonka tunnuslause on "Wild West in Far East",.
 Rannalla ei ole kaupustelijoita, rantaviivaa seuraavalla tiellä voi viikonloppuisin ostaa ajoneuvoista ruokaa, jäätelöä, matkamuistoja ja rantaleluja. Hauskoja paikallisia matkamuistoja ovat simpukkaverhot ja -mobilet. Simpukkakaupustelijan mopo vauhdissa on helisevä menopeli.

Thaimaalaiset ovat mestareita picnic'ien järjestämisestä. Lomapäivän viettäjät tuovat eväät tullessaan, ostavat ruokaa nuudeli-, grilli-, ym. ruokakärryistä tai istuvat "rantaravintoloissa", mikä tarkoittaa käytännössä avokeittiötä rannan ja tien välisellä kaistaleella. Ruoka on kuitenkin takuulla makoisaa ja raikasta - kunnon rayongilaista seafood'ia.

Tällaiseen puolivarjoon on kiva asettua viettämään päivää ja ottamaan aurinkoa. 
Tarjoilu pelaa ja jos haluaa mereen aalloille keinumaan voi sopuhinnasta vuokrata auton sisäkumin uimarenkaaksi. Kaupankäynti on näköjään ollut hiljaista.
Auringon varjot ja rantakuppilat reunustavat hiekkarantaa, kun SeaBreezen alueelta lähestytään kylää.
Rantakävelyllä hauskinta on seurata lasten leikkejä. Isommat ja pienemmät leikkijät haluavat mielellään kuvaan farangin kanssa.
Me alueen farang-asukkaat olemme thaimaalaisten lailla ylpeitä rannastamme. Siellä on sanoinkuvaamattoman kaunis ja tilaa on kaikille, tunnelma on aito ja leppoisa, sellaista kohtaa enää harvoilla aurinkorannoilla.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Raksa 2 - grilli

 Vaikka viime talvena saimme remontista ja rakentamisesta mittamme täyteen, hiipi mieleeni kevään aikana ajatus uudesta projektista: puuhiiligrilli. Mielikuvituksessani grillasin lähitorin meren herkkuja: kalaa, jättikatkarapuja ja tuntemattomia äyriäisiä.


Eikä meille kelpaisi mikään pallogrilli! Muistelin italianlomalla Rocca Priorassa kokeiltua muhkeaa muurattua grilliä uima-altaan äärellä ja aloin googlettaa ja etsiä, josko löytäisin tulevalle grillillemme esikuvan. Ja löysinkin mielestäni aivan täydellisen.

Jo ensimmäisenä thaimaanpäivänämme rakennusmestarimme mr Nong (jota olemme kutsuneet myös mr Black'si) riensi luoksemme uusien toimeksiantojen toivossa. Ja olihan niitä: uima-allasta piti remontoida ja lisäksi aivan uusi haaste: grilli. Melko varmasti mr Nong työmiehineen ei ollut koskaan nähnyt moista laitosta, sillä Thaimaassa grillataan kevyin varustein. Grillaus on yleinen tapa valmistaa ruokaa: grillit käryävät mopojen kyydissä ja rannalla viikonlopunviettäjät grillaavat yksinkertaisissa savigrilleissä. Hiiliä saa ostaa Mae Phim'ssa useista rantapuodeista.

Valokuva grillistä ei riittänyt - tein lyijykynä-ja-viivain-menetelmällä mittapiirustukset, mitat sain laskemalla tiilet kuvasta. Työmääräarvio oli neljä päivää, kuulosti järkeen käyvältä. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: meillä riitti ohjelmaa, seurattavaa ja ihmeteltävää grillin rakennusvaiheissa lähes kolmeksi viikoksi.













Lopputulos on kuitenkin upea! Aluksi ajattelin, että liiankin upea, sillä tuntui kuin teräksinen piippu olisi loistanut silmiin ympäri koko korttelin. Silmä tottui ja loppujen lopuksi se tuntuu istuvan pihalle täydellisesti.

Ehdimme grillata kolme kertaa:
1) Kanan reisipaloja, jotka eivät ole helpointa mahdollista grillattavaa ensi kokeilulla. Lopputulos: Mustunut pinta, kuiva liha ja grillauksen jälkeen hiillos hehkui grillausvalmiina vielä tunnin - siis myös väärä ajoitus.
2) Kalaa foliossa, katkarapuja halsterissa. Grillasimme pimeän aikaan ja rapujen grillauksessa tarvitaan valoa - pitää nähdä, milloin kuori on muuttunut punaiseksi. Kokonainen kala sen sijaan onnistui hyvin, foliohomma on aika varma juttu.
3) Possun ulkofilettä tulisessa chilimarinadissa ohueksi leikkeeksi nuijittuna. Nyt onnistui täydellisesti sillä grillattava oli riittävän helppo ja ymmärsimme jo jotain grillauksen ajoituksesta.

Kun seuraavan kerran asustelemme talossamme Mae Phim'ssa, kuumenee grillimme takuulla usein. Toivottavasti saan jatkossa raportoida kulinaristisista onnistumisista, jotta ei tarvitse kuljettaa makkaraa Suomesta.

Myös lomaileville vieraille voi grillaaminen olla kiva kokemus ja vaihtoehto - rohkeasti vaan torille!