Ban Kram - läheinen kylä Mae Phim'sta itään

Pieni retki Mae Phim'sta 

SeaBreeze'sta itään ajelemalla viitisen kilometriä tulee Ban Kram'n kylään, jossa sijaitsee päräyttävä muistomerkkipuisto Sunthon Phu Monument.



Sunthon Phu oli Thaimaan Shakespeare'ksikin kutsuttu kuninkaallinen runoilija, joka eli 1800-luvun alussa Rama II:n hovissa ja jonka isä oli kotoisin juuri noilta kulmilta. Hänen runojensa hahmoja on esitetty puiston patsaissa, jotka ovat farangin silmin - öö - hämmästyttäviä.

Tämä taruaolento pistää silmään Mae Phim'n suunnasta ajaessa. Korkeutta arviolta nelisen metriä.

Tässa itse herra Sunton Phu.

Alueella näkee usein koululaisbusseja, selvästikin puisto on suosittu luokkaretkikohde. Matkamuistomyymälöitä on alueen reunoilla ja niista saa monen moista simpukoista valmistettua rihkamaa ja muutakin.

Hämmästyttävä matkamuisto.

Jatka retkeä sisämaahan katselemaan aitoa Rayongilaista maaseutua 

Ihanasti sopii kirkkaat värit tropiikkiin. Katu jatkuu Ban Kramin läpi kohti Klaengia.

Matkan varrella voi poiketa parturiin siistiytymään. Homma sujuu käden käänteessa ja maksaa ehkä 100 thb, eikä lopputulosessakaan ollut valittamista.

Ja aina osuu matkan varrella kohdalle kuppila, jossa saa hyvää ruokaa. Tässä nuudelipaikka Klaengin tien varressa.

Mae Phim'sta uuteen ostoskeskukseen

Nyt seuraa taas skanditonta tekstia, suokaa anteeksi lukijani.

Useinkin pitaa (erityisesti naisten) paasta maalaiskylalta ostoksille. Klaeng on lahin ostospaikka ja sitten viime kaynnin sinne on rakennettu uusi ostoskeskus, jossa on iso marketti, mutta sen lisaksi paljon muuta mukavaa: putiikkeja, ravintoloita ja iso leffateatteri (josta ei farangeille kuitenkaan ole suurtakaan iloa).

Vuokrasimme lavataksin, joka hurautti meidat parissakymmenessa minuutissa uuteen ostosparatiisiimme. Lavataksi, joka siis vei ja haki (neljan tunnin kulutta) maksoi yhteensa 1000 thb - meita oli viisi kyydissa, mutta yhta hyvin olisi mahtunut kymmenen.

Marketti nayttaa samalta milta ne nayttavat kaikkialla, sisalta se on taatulla thai-twistilla maustettu: meluisa, varikas ja mika parasta, viilea.

Uusi ostari sijaitsee Sukhumvit-paakadulla, Kleaengin itareunalla.

Kun tulee lomalle Mae Phimiin, kannattaa pyytaa kuski kurvaamaan tata kautta, niin voi tehda tarvittavat aloitushankinnat ilmastoidussa marketissa, se on aluksi helpompaa, kuin lahtea haalimaan elintarvikkeita torilta ja kylan kaupoista.
Tassa nakymat Sukhumvitin molemmilta puolin. Taksikuski kuitenkin tietaa, minne vieda matkalaiset, kun se on sovittu etukateen tai kentalta lahdettaessa.

Muutama hauska poiminta ostarin tarjonnasta: 

Beautu Buffet on Korealainen kosmetiikkakonsepti, joka on kuin leipomo. Kosmetiikassa on nimet ja jotain selosteitakin englanniksi ja hinnat ovat kohtuulliset. Omia suosikkituotteita ovat kynsilakat (kestavia, halpoja, hyvia vareja) ja marjaisat kuorintatuotteet - oikein ihania auringon paahtamalle iholle.

Iloisen varinen Beauty Buffet. Melkein kaikki ihovoiteet ovat valkaisevia - niiden tehosta ja vaikutuksesta ei ole tietoa!

Beauty Buffan suloiset myyjattaret

Tarjoilija univormussaan.

MK-ketjun ravintoloita on yleensa kaikissa kauppakeskuksissa. Ne ovat varikkaita, siisteja ja ruokalistat ovat selkeita ja isokuvaisia. Hyva niin - silla ruoka on paasaantoisesti hot-pot aterioita, jossa valitaan erilaisia aineksia poydan keskella olevaan pataan kiehumaan. Saa sielta nuudeli- ja riisiaterioitakin, ankkaa ym. oikein maittavaa ja puhdasta ruokaa. Karsivallisyytta tosin tarvitaan niin henkilokunnan kuin asiakkaidenkin puolella. Ihan hyvan aterian onnistuimme syomaan ja ensikerralla luultavasti viela paremman.

Kaikki on uutta ja kiiltavaa

Nailla kaytavilla kelpaa lykkia ostoskarryja, Thaimaan Cittari.

Orkideaostoksilla

Viikonloppuna oli lämpötila plussan puolella. Ikkunoista näkyy jään peittämä meri, mutta suunnittelen tökkääväni ensimmäiset narsissit parvekkeelle milloin tahansa - siis heti, kun toimeennun hakemaan ne kaupasta. Voisin samalla ostaa tarjousorkidean hoitamaan tropiikinkoti-ikävää. Kukat mielessä molemmissa kodeissa.

Heti ensimmäisestä kerrasta Thaimaankodissa olen ostanut sinne orkideoja - sisään ja ulos. Orkideojahan kasvaa Thaimaassa kaikissa puutarhoissa. En ole mikään kukkien tuntija tai orkiedeahifistelijä. Hoidan kukkiani yrityksen ja erehdyksen kautta ja neuvoja kysellen. Ne tuottavat aina iloa - en väsy ihmettelemään väriä ja muotoja ja valoa, joka kuultaa eri vuorokaudenaikoina terälehtien läpi.

Meiltä suunnilleen 14km Klaengin suuntaan on orkideapuutarha, jonne on kiva mopoilla ostoksille tai vaan katselemaan ja haaveilemaan. Ensimmäinen tavoitteeni  mopoilussa oli orkideapuutarha, niin ettei tarvitse pyydellä kyytiä vaan voin hurauttaa sinne milloin vaan. Ongelma tietysti on, että sieltä ei voi kuljettaa mopolla juuri mitään, paitsi jaloissa.

Orkidaeakaupan ylle on pingotettu vihreä puutarhaharso, joka tekee siitä sademetsämäiden hämärän. En väsy katselemaan ja suunnittelemaan. Orkidea on kämmekkäkasvi ja lajeja on Suomessakin, periaatteessa, sillä aika harvoin niitä näkee.

Orkideat istutetaan lahoihin puunkappaleisiin, kaarnanpaloihin, tai köytetään kiinni puunrunkoihin suojanaan kookospähkinän kuori. Niihin ne kiinnittävät sienijuurensa ja imevät niistä ravintoa. Voi ihanuutta, kun orkideani tekevät uusia kukkavanoja ja saan jännittää, minkä muotoisia ja värisiä kukkia on puhkeamassa.

Vaikka orkideat eivät maksa paljon, niitä voisi koko ajan tuoda uusia ja heittää vanhat yhden kukinnan jälkeen pois, haluan silti yrittää saada ne kukkimaan yhä uudelleen. Yksi ongelma tietysti on, etten ole niitä itse hoitamassa. Hushållerskamme ei jaa rakkauttani kukkiin, tai ainakaan ulkotöihin, ja tähän asti ne ovat aina surullisessa kunnossa, kun saavumme Thaimaankotiin. Tämän talven Thaimaan aikanamme sain monet jo viimevuonna ostamani orkideat uudelleen kukkaan ja ostin tietys uusiakin mättäitä. Haimme Saran kanssa kaksi suurta orkideamätästä puutarhasta: yksi mopo, kaksi naista ja valtava - siis VALTAVA - noin metri kanttiinsa oleva orkideakassi mopon päällä. Jopa kukkakauppiaat katselivat hiukan kunnioitusta silmissään lähtöämme ja sanoimme mielessämme: "Ei mitään tulhia falangeja!".

Markkinaherkut

Ylakylalla on markkinat kaksi kertaa viikossa, sunnuntaina ja tiistaina. Ne ovat meita lahinna ja mopolla sinne pyrahtaa vartissa. Olenpa uskaltautunut ajamaan sinne itsekin, vaikka hyorina tiella markkinapaikan lahistolla on melkoinen. Aina olen kuitenkin selvinnyt ehjana ja vahan ylpeana takaisin. Markkinoita on joka kylalla, mutta milloin, sita on vaikea tietaa. Mae Phim'n rannassa on joka arkipaiva kalatori. Olemme olleet ylakylan torin vakioasiakkaita.

Nykyaan olen kohtuullisen osaava asiakas, jonkun verran kun kokkailenkin. Silti on ihan huimasti sellaisia ruoka-aineksia, joita en tunne, enka koriini laittaisi suurin surminkaan.

Torilla porisevat kaikenlaiset padat ja grillit karyavat. Ihania tuoksuja ja myos hirveita lemahduksia. Olen oppinut paljon uusia juttuja toriostoksilla, kuten laab mu, tulinen possun jauhelihasalaatti, joka toimii loistavana soossina pastalle tai kuperassa pannussa paistetut kookosletut. Mangoja ostan aina kilokaupalla, kassissa saattaa kerralla olla viisi kiloa hedelmia. Hedelmista monet ovat sellaisia, joita ei nae Suomessa, kuten mangosteen, jossa kovan tumman kuoren alla on kirkkaanvalkoinen pienen mandariinin kokoinen hedelma, kuulemma ihan supervitamiinipommi ja herkullinen!

Ja kananmunat! Ne ovat pihakanojen munimia ja aina tuoreita - eli omelettia tulee tehtya, shiitakkeita siihen paistelen mukaan ja kevatsipualia. Tosi paljon ostan myos korianteria, chileja ja aitejen tekemia currytahnoja, vahvoja kuin mitka!

Kaupasta ostetaan pakatut elintarvikkeet ja juomat:  Chang-olutta, "wiskya", joka on varmaan poltettu riisista, soodaa, tuoremehua ja maitoa kahviin. Suurin osa sapuskasta ostetaan markkinoilta.

Markkinat ovat hauska tapahtuma, on ihan huippua seurata kaupantekoa ja kokeilla uusia juttuja. Mitaan vatsatauteja ei ole ikina saatu, pain vastoin, tori ruoka on aina ihanan freesia.