keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Mae Phim'sta Pattayalle


Meilla on vieraita Suomesta jotka halusivat Pattayalle, tuohon kyseenalaisen kuuluisaan naapurikylaan. Sinne paasee helposti minivanilla Ban Phe'sta, mutta talla kertaa valitsimme viisaasti taksin. Oli perjantai ja liikenneryysis sen mukaista. Kaikki matkalla Pattayalle "eating, drinking and doing everything - especially doing everything" taksikuskimme Tony valisti.
+37C

Perussetti on vierailla Pattaya Beachilla, jossa rantakadun varrella tyttobaarit ja rannan puolella kapea beach. Baareja, rihkamaa, tyttoja, tyttopoikia ja tietysti punakoita farang'eja, itsemme mukaan lukien. Ja kun aurinko laskeutuu, korvia sarkeva meteli!
Pattaya Beachin tuntumassa on myos Central Festival Pattaya ostoskeskus, joka on ainakin naisille mieluisa keidas Pattayan hornankattilasta. BKK:n ostarit peittoavat taman mennen tullen, mutta hyvia loytoja voi aina tehda. Talla kertaa Jim Thompson outlet, joka on ostarin helmi, oli remontissa - aukaistaan lahiaikoina. Harmi!

Vaihtoehtoinen kohde Pattayalla - Sanctuary of Truth


Googlettelin ahkerasti, mita Pattayalla voisi nahda: Mini-Siam - ei, kelluvat markkinat - ei, elaintarha ja elamyspuisto - ei. Huom. lampotila huiteli neljaakymmenta.

Loysin tietoa puisesta temppelista, maailman suurin puurakennus, niin jossain hehkutettiin, kuvissa temppelin nakoinen. Tama outo ja kaunis rakennus sijaitsee niemessa, jonne taksikuski ansiokkaasti pujotteli. Vasta jo kayntimme jalkeen selvisi, ettei pyhakko ole vanha: thai bisnesmies, Lek Viriyaohant, on aloittanut projektin 1981 ja sen on maara valmistua 2025 - rakennustyo on siis kaynnissa koko ajan ja niemessa sijaitsee veistamo, jossa temppelin hahmoja tyostetaan.

Rakennus on hyodyntaa alueen eri uskontojen tyyleja: khmer, buddhalaisuus, hinduismi. Tunnelma on fantastinen, puuveistokset henkeasalpaavan virtuoosimaisia. Rakennukseen, johon tuuli puhaltaa merelta, paasee sisaan. Kokemus on merkillinen. Pyhakolla on oma veppisivu, josta voi lukea paikan filosofiaa


Jos yhtaan kiinnostaa virtuoosimainen puunveistotaide, oudonkiehtova aasialainen tunnelma niin tanne kannattaa Pattayan reissulla myos suunnata. Ei tosiaan tule ensimmaisena mieleen kun kuulee nimen Pattaya.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Maaliskuussa Thaimaahan

Edellinen päivitys on kirjoitettu marraskuussa. Pimeä talvi on takana ja kun kevättalven valo on jo kirkas suuntasimme taas Thaimaankotiin. Terve siis Mae Phim. Huomenna on viikko siitä kun tulimme ja nopeasti se lennähti.

Thaimaankodin pidossa on jotain samanlaista kuin veneilyharrastuksessamme: kauden alussa on aina vimmattu paikkojen kunnostus ja siistiminen. Vene rapistuu pressun alla talvella ja Thaimaankoti vaatii huoltoa korkeasesongin ja sadekauden jälkeen. Tällä kertaa ei ollut katto vuotanut - yksi vesiputki sen sijaan oli, joten perinteistä remonttirumbaakin on tiedossa.

Viikon aikana olen saanut aikaan seuraavaa:


Kaikki sohvanpäälliset pesty, terassilla ja sisällä. Meillä on kylmäpesukone - tosiaankin se on ihan yleinen malli täällä ja meni kotvanen ennen kuin tajusin, ettei ole kuin yksi pesulämpötila: haalea. Oxivanshia peliin ja liotus paljussa, sitten kone jauhamaan ja tulos on kohtalainen.

Minulle on ostettu tyttöjen mopo, Suzuki Skydrive 125. Mopon osto onkin suoritus sinänsä ja se, minkä pelin valitsin johtui suurelta osalta siitä, että löysimme Suzuki-kaupasta innokkaan englanninkielentaitoisen kauppiaan: huollatti samaan hintaan miehen Hondan ja hoiti sen vakuutukset ajan tasalle, lupasi virittää tarakalle tavara-boxin, kun malliin ei löytynyt sopivaa ja kärsivällisesti selvitti meille dokumenttibyrokratian. Ei kuulosta vaikealta, mutta kolmen tunnin hikinen homma tuo kaupanteko oli. Olimme tyytyväisiä suoritukseen, kun poljimme kotiin pienellä Suzukilla Ban Phe'sta ja Honda jäi hyvään hoitoon.

Kaupanpäällisinä tyylikäs ja takuulla turvallinen kypärä mallia potta
ja musta nailon-pusakka, jossa lukee Suzuki ja jotain thaikuksi
- taitaa saada portinvartijapoika lahjoituksen.


Olen itse ajanut orkideakauppaan hakemaan uudet kukat pöydille ja torille täyttämään hedelmävarastot, joskin vaadin miehen mukaan kuskaamaan tavarakuormaa.

Kerran on myös grillattu - ei mikään varsinainen gurmee-suoritus ollut tuo, possua ja kanaa, mutta jostain on aloitettava. Sen sijaan olen onnistunut kelvollisesti fileeraamaan paikallisen herkkukalan (white snapper), jonka hain rantatorilta. Ja sitten tietysti myös paistanut sen. Niin, ja keitin kelvollista tom kha gai'ta.

Ja tietysti on kasteltu pihaa, jota ei koskaan sadekauden ulkopuolella voi kastella liikaa.

Tästä se on taas lähtenyt käyntiin: thaimaanelämä. Kyllä tässä vielä ehditään seikkaillakin, ainakin matka Hanoihin on tiedossa ja varmasti monta yllätystä.