Thaimaassa sataa?

Sade on lakannut, sademetsa hoyryaa.

Sanotaan, etta parhaat kuukaudet vierailla Siaminlahdella ovat joulukuusta maaliskuuhun. Kuumimpaan aikaan huhtikuussa keskilampo on melkein 34 ºC ja viileimpina kuukausina, joulu-tammikuussa 22 ºC.

Siaminlahdella sadekausi on lievempi, kuin missaan mussa osassa Thaimaata. Sateisin kuukausi on elokuu, joulukuussa ei kaytannossa sada lainkaan. Varsinainen monsuuniaika kestaa heinakuusta lokakuusta lampotilan hiljalleen laskiessa sadekauden loppua kohti.

Jos sateettomuutta pitaa onnistuneen Thaimaan oleskelun paakriteerina, voi tosiaan olla niin, etta on parasta matkustaa talvikuukausina. Itse olen ollut taalla kaikkina muina kuukausina paitsi touko-kesakuussa ja loka-marraskuussa. Aina olen viihtynyt, mutta kaikissa kuukausissa on oma viehatyksensa.

Nyt on kolmas kesaloma taalla perakkain. Erityisen ihanaa on luonnon hehku! Sade on mehevoittanyt viidakon, pihat ja pientareet syvan vihreiksi ja kuumina paivina luonto kirjaimellisesti hoyryaa. Huomenna olemme olleet taalla viikon ja tanaan oli ensimmainen paiva, kun satoi puoleltapaivin kuuteen. Pari tuntia tuli vetta ihan solkenaan ja tuuli repi palmuja. Olin silloin altaalla uimassa ja sade hakkasi altaan pintaan, niin etta pisarat kimposivat siita parinkymmenen sentin korkeuteen. Mika fiilis!

Sadekaudessa on mahtaavaa myos se, etta Thaimaa nayttaytyy omimmillaan, kun turistit ja turistipalvelut eivat ole paallimmaisena. Nain toki on koko vuoden suuressa osassa Thaimaata, mutta olemme asettuneet
Siaminlahden rannalle (niin kuin valtaosa muistakin farangeista on taalla) ja moni juttu pyorii turistiliiketoiminnan ymparilla talvella. Nain ei ole sadeaikaan. Koska turisteja on vahan, ovat myos hinnat edullisemmat - ainakin majoitus ja lennot. Ruoka on aina edullista, jos itse niin haluaa.

Erityinen sadekauden huvini on ajella mopolla tai songtaew-kyydilla lahikyliin ja tehda ostoksia paikallisissa kaupoissa ja katsoa arjen hyorinaa. Tanaan kavin asioilla BanPhessa ja se oli varsin viihdyttavaa - ja sateista.

Markkinaherkut

Ylakylalla on markkinat kaksi kertaa viikossa, sunnuntaina ja tiistaina. Ne ovat meita lahinna ja mopolla sinne pyrahtaa vartissa. Olenpa uskaltautunut ajamaan sinne itsekin, vaikka hyorina tiella markkinapaikan lahistolla on melkoinen. Aina olen kuitenkin selvinnyt ehjana ja vahan ylpeana takaisin. Markkinoita on joka kylalla, mutta milloin, sita on vaikea tietaa. Mae Phim'n rannassa on joka arkipaiva kalatori. Olemme olleet ylakylan torin vakioasiakkaita.

Nykyaan olen kohtuullisen osaava asiakas, jonkun verran kun kokkailenkin. Silti on ihan huimasti sellaisia ruoka-aineksia, joita en tunne, enka koriini laittaisi suurin surminkaan.

Torilla porisevat kaikenlaiset padat ja grillit karyavat. Ihania tuoksuja ja myos hirveita lemahduksia. Olen oppinut paljon uusia juttuja toriostoksilla, kuten laab mu, tulinen possun jauhelihasalaatti, joka toimii loistavana soossina pastalle tai kuperassa pannussa paistetut kookosletut. Mangoja ostan aina kilokaupalla, kassissa saattaa kerralla olla viisi kiloa hedelmia. Hedelmista monet ovat sellaisia, joita ei nae Suomessa, kuten mangosteen, jossa kovan tumman kuoren alla on kirkkaanvalkoinen pienen mandariinin kokoinen hedelma, kuulemma ihan supervitamiinipommi ja herkullinen!

Ja kananmunat! Ne ovat pihakanojen munimia ja aina tuoreita - eli omelettia tulee tehtya, shiitakkeita siihen paistelen mukaan ja kevatsipualia. Tosi paljon ostan myos korianteria, chileja ja aitejen tekemia currytahnoja, vahvoja kuin mitka!

Kaupasta ostetaan pakatut elintarvikkeet ja juomat:  Chang-olutta, "wiskya", joka on varmaan poltettu riisista, soodaa, tuoremehua ja maitoa kahviin. Suurin osa sapuskasta ostetaan markkinoilta.

Markkinat ovat hauska tapahtuma, on ihan huippua seurata kaupantekoa ja kokeilla uusia juttuja. Mitaan vatsatauteja ei ole ikina saatu, pain vastoin, tori ruoka on aina ihanan freesia.