Orkideaostoksilla

Viikonloppuna oli lämpötila plussan puolella. Ikkunoista näkyy jään peittämä meri, mutta suunnittelen tökkääväni ensimmäiset narsissit parvekkeelle milloin tahansa - siis heti, kun toimeennun hakemaan ne kaupasta. Voisin samalla ostaa tarjousorkidean hoitamaan tropiikinkoti-ikävää. Kukat mielessä molemmissa kodeissa.

Heti ensimmäisestä kerrasta Thaimaankodissa olen ostanut sinne orkideoja - sisään ja ulos. Orkideojahan kasvaa Thaimaassa kaikissa puutarhoissa. En ole mikään kukkien tuntija tai orkiedeahifistelijä. Hoidan kukkiani yrityksen ja erehdyksen kautta ja neuvoja kysellen. Ne tuottavat aina iloa - en väsy ihmettelemään väriä ja muotoja ja valoa, joka kuultaa eri vuorokaudenaikoina terälehtien läpi.

Meiltä suunnilleen 14km Klaengin suuntaan on orkideapuutarha, jonne on kiva mopoilla ostoksille tai vaan katselemaan ja haaveilemaan. Ensimmäinen tavoitteeni  mopoilussa oli orkideapuutarha, niin ettei tarvitse pyydellä kyytiä vaan voin hurauttaa sinne milloin vaan. Ongelma tietysti on, että sieltä ei voi kuljettaa mopolla juuri mitään, paitsi jaloissa.

Orkidaeakaupan ylle on pingotettu vihreä puutarhaharso, joka tekee siitä sademetsämäiden hämärän. En väsy katselemaan ja suunnittelemaan. Orkidea on kämmekkäkasvi ja lajeja on Suomessakin, periaatteessa, sillä aika harvoin niitä näkee.

Orkideat istutetaan lahoihin puunkappaleisiin, kaarnanpaloihin, tai köytetään kiinni puunrunkoihin suojanaan kookospähkinän kuori. Niihin ne kiinnittävät sienijuurensa ja imevät niistä ravintoa. Voi ihanuutta, kun orkideani tekevät uusia kukkavanoja ja saan jännittää, minkä muotoisia ja värisiä kukkia on puhkeamassa.

Vaikka orkideat eivät maksa paljon, niitä voisi koko ajan tuoda uusia ja heittää vanhat yhden kukinnan jälkeen pois, haluan silti yrittää saada ne kukkimaan yhä uudelleen. Yksi ongelma tietysti on, etten ole niitä itse hoitamassa. Hushållerskamme ei jaa rakkauttani kukkiin, tai ainakaan ulkotöihin, ja tähän asti ne ovat aina surullisessa kunnossa, kun saavumme Thaimaankotiin. Tämän talven Thaimaan aikanamme sain monet jo viimevuonna ostamani orkideat uudelleen kukkaan ja ostin tietys uusiakin mättäitä. Haimme Saran kanssa kaksi suurta orkideamätästä puutarhasta: yksi mopo, kaksi naista ja valtava - siis VALTAVA - noin metri kanttiinsa oleva orkideakassi mopon päällä. Jopa kukkakauppiaat katselivat hiukan kunnioitusta silmissään lähtöämme ja sanoimme mielessämme: "Ei mitään tulhia falangeja!".