Maaliskuussa Thaimaahan

Edellinen päivitys on kirjoitettu marraskuussa. Pimeä talvi on takana ja kun kevättalven valo on jo kirkas suuntasimme taas Thaimaankotiin. Terve siis Mae Phim. Huomenna on viikko siitä kun tulimme ja nopeasti se lennähti.

Thaimaankodin pidossa on jotain samanlaista kuin veneilyharrastuksessamme: kauden alussa on aina vimmattu paikkojen kunnostus ja siistiminen. Vene rapistuu pressun alla talvella ja Thaimaankoti vaatii huoltoa korkeasesongin ja sadekauden jälkeen. Tällä kertaa ei ollut katto vuotanut - yksi vesiputki sen sijaan oli, joten perinteistä remonttirumbaakin on tiedossa.

Viikon aikana olen saanut aikaan seuraavaa:

Kaikki sohvanpäälliset pesty, terassilla ja sisällä. Meillä on kylmäpesukone - tosiaankin se on ihan yleinen malli täällä ja meni kotvanen ennen kuin tajusin, ettei ole kuin yksi pesulämpötila: haalea. Oxivanshia peliin ja liotus paljussa, sitten kone jauhamaan ja tulos on kohtalainen.

Minulle on ostettu tyttöjen mopo, Suzuki Skydrive 125. Mopon osto onkin suoritus sinänsä ja se, minkä pelin valitsin johtui suurelta osalta siitä, että löysimme Suzuki-kaupasta innokkaan englanninkielentaitoisen kauppiaan: huollatti samaan hintaan miehen Hondan ja hoiti sen vakuutukset ajan tasalle, lupasi virittää tarakalle tavara-boxin, kun malliin ei löytynyt sopivaa ja kärsivällisesti selvitti meille dokumenttibyrokratian. Ei kuulosta vaikealta, mutta kolmen tunnin hikinen homma tuo kaupanteko oli. Olimme tyytyväisiä suoritukseen, kun poljimme kotiin pienellä Suzukilla Ban Phe'sta ja Honda jäi hyvään hoitoon.


Kaupanpäällisinä tyylikäs ja takuulla turvallinen kypärä mallia potta
ja musta nailon-pusakka, jossa lukee Suzuki ja jotain thaikuksi
- taitaa saada portinvartijapoika lahjoituksen.

Olen itse ajanut orkideakauppaan hakemaan uudet kukat pöydille ja torille täyttämään hedelmävarastot, joskin vaadin miehen mukaan kuskaamaan tavarakuormaa.

Kerran on myös grillattu - ei mikään varsinainen gurmee-suoritus ollut tuo, possua ja kanaa, mutta jostain on aloitettava. Sen sijaan olen onnistunut kelvollisesti fileeraamaan paikallisen herkkukalan (white snapper), jonka hain rantatorilta. Ja sitten tietysti myös paistanut sen. Niin, ja keitin kelvollista tom kha gai'ta.

Ja tietysti on kasteltu pihaa, jota ei koskaan sadekauden ulkopuolella voi kastella liikaa.

Tästä se on taas lähtenyt käyntiin: thaimaanelämä. Kyllä tässä vielä ehditään seikkaillakin, ainakin matka Hanoihin on tiedossa ja varmasti monta yllätystä.