torstai 11. syyskuuta 2014

Liikuminen Mae Phim'ssa - sivuvaunumopolla, polkupyörällä, autolla ja julkisilla kulkuneuvoilla

Mae Phimi'ssa on ihanaa kulkea rantaa edes takaisin, mutta usein ei jaksa taivaltaa omin jaloin. Päiväsaikaan on kuuma, vaikka tuuli mereltä puhaltaakin kivasti. Sitäpaitsi pitää päästä kauppaan, kylälle. ulos syömään, sinne ja tänne. Liikenne on vasemmanpuoleinen, se kannattaa pitää mielessä liikkuu miten hyvänsä, vaikka jalan - ja erityisesti jos liikku jalan.

Aina löytyy tarkoitukseen sopiva menopeli helposti, jos moottoriajoneuvoa halajaa, kannattaa korkeasesongin aikana sellainen varata jo ennen matkaa. Talossamme on kaksi polkupyörää - yksi naisten ja yksi miesten mallia. Niillä pärjää ihan kivasti kylän kauppareissun ja ennen kuin päivä yltyy kuumaksi, voi pyörällä hyvin heittää kuntolenkin ja katsella maalaismaisemaa sisämaassa: kaunista ja rauhallista. 

Phawenee Spa on niin lähellä, että sinne käveleekin helposti, mutta polkupyörällä vielä helpommin.
Kätevin kulkuneuvo perheen kanssa ja muutaman viikon matkalla on sivuvaunullinen mopo.  Sillä ajelee kauppa- ja ravintolamatkat ja hurauttaa myös Mae Phim Beach'ia etäämmille rannoille kuten CocaCola Beachille. Moottoriajoneuvon kuljettajalla tulisi Thaimaassa olla kansainvälinen ajokortti ja moottoriajoneuvon luonnollisesti vakuutettu. Jos kansainvälistä ajokorttia ei ole ja poliisi sitä kyselee, selviää tilanteesta pienillä sakoilla.  Kypärä on syytä pitää päässä, vaikka vauhti ei ole kova. Mopon kuljettajalla se on pakollinen, mutta kyydittävillä ei. 

Kylätietä on kiva ajella sivuvaunumopon kyydissä, erityisesti, kun on erinomainen kuski.
Kiva ja halpa paikallinen kulkuneuvo on song taew, lavataksi. Kyyti on edullista, kuten kuvasta näkyy. Hinnat olivat viime kesänä samat - kuva on vanhempi.


Lavataksilla pääsee Ban Phe'n, Rayongiin ja toiseen suuntaan ajaessa Ban Kram'n kylään, jossa on mm. "Big Tree Market". Kyyti Rayongiin saattaa vaatia kärsivällisyyttä, sillä ainakaan suuren puun päätepysäkiltä autot eivät lähde aikataulun mukaisesti, mutta kuitenkin noin pari kertaa tunnissa. Ruuhka-aikaan saattaa auto olla tupaten täynnä, onneksi tuuletus on hyvä paitsi sateella, kun sivujen muovit on laskettu alas suojaamaan matkustajia. Jos song taew on kovin täynnä, matkustajia seisoo myös takatasanteella, se on yleensä nuorten miesten osa.


Thaimaankodista jaksaa juuri ajella mopolla Ban Phe'hen, jonne on matkaa reilut parikymmentä kilometria. Siellä saattaa olla vilkastakin, mutta heti rantakadulta sisämaahan päin on hiljaisia katuja, joilla on värikkäitä kauniita taloja ja pieniä kauppoja.
Pidempää matkaa taittaessa voi kulkea bussilla tai vuokrata auton kuljettajalla tai ilman Quality Voyagelta. Ei ole kauhean kallista käytää kuljettajaa, päivämatka henkilöautossa Pattayalle maksaa 2200 thb eli viitisenkymmentä euroa.


Ja sitten on tietysti bussit, joita kulkee tiheästi ja joista monet ovat tosi hienoja. Kaikkein komeimpia kaksikerroslaitoksia sanotaan VIP-busseiksi ja niissä on todella mukavaa matkustaa pitkiä matkoja. Rayongista pääsee VIP-bussilla vaikkapa Chiang Maihin. Kyyti kestää yön yli ja maksaa 1000thb. Ja thaimaalaisessa bussissa on aina bussiemäntä, joka jakaa matkan alkajaisiksi keksipaketin ja pullon vettä.